Passiivinen indeksisijoittaminen on strategia, jossa sijoitetaan hajautettuun arvopaperisalkkuun, joka seuraa tietyn markkinaindeksin, kuten S&P 500:n tai Dow Jones Industrial Averagein, kehitystä. Passiivinen indeksisijoittaminen pyrkii vastaamaan markkinaindeksin kehitystä sen sijaan, että se yrittäisi päihittää sen yksittäisten osakkeiden valinnalla tai markkinoiden ajoituksella.
Passiivisen indeksisijoittamisen edut aktiiviseen sijoittamiseen verrattuna: Yksi passiivisen indeksisijoittamisen tärkeimmistä eduista on alhaisemmat kustannukset. Passiivisten indeksirahastojen kulusuhde on yleensä alhaisempi kuin aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen, koska ne eivät vaadi yhtä paljon tutkimusta ja analysointia kuin aktiiviset rahastot. Lisäksi passiivinen indeksisijoittaminen voi tarjota paremman hajautuksen ja riskien vähentämisen, koska sijoittajat voivat hajauttaa sijoituksensa useisiin eri arvopapereihin sen sijaan, että he panisivat kaikki munansa yhteen koriin. Passiivisella indeksisijoittamisella voidaan myös saavuttaa korkeampia tuottoja pitkällä aikavälillä, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisesti hoidetut rahastot tuottavat usein huonommin kuin markkinat.
Esimerkkejä suosituista passiivisista indeksirahastoista ovat Vanguard 500 Index Fund, joka seuraa S&P 500 -indeksiä, ja iShares Core S&P 500 ETF, joka myös seuraa S&P 500 -indeksiä. Muita suosittuja passiivisia indeksirahastoja ovat Vanguard Total Stock Market Index Fund, joka seuraa koko Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kehitystä, ja iShares Core MSCI Emerging Markets ETF, joka seuraa kehittyvien markkinoiden osakkeita.
Näin passiiviset indeksirahastot toimivat
Passiiviset indeksirahastot toimivat seuraamalla tietyn markkinaindeksin, kuten S&P 500:n tai Dow Jones Industrial Averagein, kehitystä. Tämä saavutetaan indeksoinniksi kutsutulla prosessilla, jossa sijoitetaan samoihin arvopapereihin, jotka sisältyvät indeksiin. Jos passiivinen indeksirahasto esimerkiksi seuraa S&P 500 -indeksiä, se sijoittaa indeksiin kuuluviin 500 osakkeeseen samassa suhteessa kuin ne ovat edustettuina indeksissä.
Indeksoinnin ja markkinaindeksin seuraamisen käsitteen selitys: Indeksi on tilastollinen mittari tietyn markkinan tai sektorin muutoksista. Indeksejä on monenlaisia, kuten osakemarkkinaindeksejä, joukkovelkakirjaindeksejä ja hyödykeindeksejä.
Indeksejä käytetään tietyn markkinan tai sektorin kehityksen seuraamiseen, ja ne voivat tarjota sijoittajille vertailukohteen, johon sijoitustensa kehitystä voidaan verrata.
Kun passiivinen indeksirahasto seuraa markkinaindeksiä, se pyrkii vastaamaan indeksin kehitystä mahdollisimman tarkasti sijoittamalla samoihin arvopapereihin, jotka sisältyvät indeksiin.
Esimerkkejä erityyppisistä markkinaindekseistä, joita passiiviset indeksirahastot voivat seurata: Passiiviset indeksirahastot voivat seurata monenlaisia markkinaindeksejä. Joitakin esimerkkejä ovat mm:
Osakemarkkinaindeksit: Tällaisia indeksejä ovat esimerkiksi S&P 500, joka seuraa 500 suurimman julkisesti noteeratun yhdysvaltalaisen yrityksen kehitystä, tai FTSE 100, joka seuraa 100 suurimman Lontoon pörssissä noteeratun yrityksen kehitystä.
Joukkovelkakirjaindeksit: Nämä indeksit seuraavat tietyn joukkovelkakirjamarkkinan kehitystä, kuten Bloomberg Barclays U.S. Aggregate Bond Index, joka seuraa Yhdysvaltojen investment grade -lainojen markkinoiden kehitystä.
Hyödykeindeksit: Nämä indeksit seuraavat tietyn hyödykemarkkinan kehitystä, kuten Bloomberg Commodity Index, joka seuraa 22 hyödykefutuurisopimuksen kehitystä.
Mitä suomalaisia indeksejä on olemassa?
On olemassa useita suomalaisia indeksejä, jotka seuraavat Suomen osakemarkkinoiden kehitystä. Joitakin esimerkkejä ovat mm:
OMX Helsinki 25: Tämä indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen 25 suurimman ja likvideimmän yhtiön kehitystä.
OMX Helsinki All-Share: Tämä indeksi seuraa kaikkien Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden kehitystä.
OMX Helsinki Cap: Indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen suurimpien ja likvideimpien yhtiöiden kehitystä markkina-arvon perusteella.
OMX Helsinki Mid Cap: Tämä indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen mid cap -yhtiöiden kehitystä.
OMX Helsinki Small Cap: Tämä indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen pienten yhtiöiden kehitystä.
OMX Helsinki Tech: Tämä indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen teknologiapainotteisten yritysten kehitystä.
OMX Helsinki Capped: Tämä indeksi seuraa Helsingin pörssissä noteerattujen suurimpien ja likvideimpien yhtiöiden kehitystä, ja painotukset on rajattu 10 prosenttiin suuremman hajautuksen edistämiseksi.
Näitä indeksejä ylläpitää NASDAQ OMX Helsinki, joka on Suomen pääpörssi. Näitä indeksejä seuraavat passiiviset indeksirahastot voivat olla vaihtoehto sijoittajille, jotka haluavat sijoittaa Suomen osakemarkkinoille.
Passiivisen indeksisijoittamisen edut
Aktiiviseen sijoittamiseen verrattuna passiivisella indeksoinnilla on useita etuja, kuten:
Pienemmät kulut ovat yksi passiivisen indeksisijoittamisen tärkeimmistä eduista. Koska passiivisten indeksirahastojen ei tarvitse tehdä yhtä paljon tutkimusta ja analyysejä kuin aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen, ne tarjoavat usein alhaisemmat kulusuhteet. Sijoittajat voivat tämän ansiosta säästää pitkällä aikavälillä paljon rahaa.
Passiivinen indeksisijoittaminen antaa sijoittajille mahdollisuuden hajauttaa varansa useisiin eri arvopapereihin sen sijaan, että sijoittaisivat kaikki munansa yhteen koriin, mikä lisää monipuolisuutta ja pienentää riskiä. Koska se vähentää yksittäisen yrityksen tai toimialan huonon kehityksen vaikutusta, se voi auttaa pienentämään riskiä ja lisäämään hajautusta.
Pitkän aikavälin mahdollisuudet parempiin tuottoihin: Koska tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisesti hallinnoidut rahastot tuottavat usein huonommin kuin markkinat, passiivinen indeksisijoittaminen voi myös tarjota pitkän aikavälin mahdollisuuksia parempiin tuottoihin. Passiiviset indeksisijoittajat voivat saada markkinoiden yleisen nousevan trendin kiinni seuraamalla laajaa markkinaindeksiä, mikä voi johtaa suurempiin tuottoihin pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen pitkän aikavälin sijoittajat voivat pitää passiivista indeksisijoittamista kustannustehokkaana ja vähäriskisenä lähestymistapana.
Passiivisen indeksisijoittamisen negatiiviset puolet
Seuraavassa on lueteltu joitakin passiivisen indeksisijoittamisen mahdollisia ongelmia, vaikka se tarjoaa merkittäviä etuja:
Rajallinen kyky ylittää markkinat: Yksi passiivisen indeksisijoittamisen haittapuoli on sen heikentynyt kyky ylittää markkinat. Passiiviset indeksirahastot pyrkivät yksinkertaisesti vastaamaan seuraamansa markkinaindeksin kehitystä sen sijaan, että ne yrittäisivät päihittää sen. Tämä tarkoittaa sitä, että passiiviset indeksisijoittajat saattavat jäädä paitsi mahdollisuuksista saada korkeampia tuottoja, jos yksittäiset osakkeet tai toimialat menestyvät erityisen hyvin.
Passiivisiin indeksirahastoihin sijoittamiseen liittyy myös se haittapuoli, että sijoittajat eivät voi vaikuttaa rahaston sisällä tehtäviin erityisiin sijoituksiin. Sijoittajat eivät voi valita, mihin yksittäisiin osakkeisiin tai toimialoihin he sijoittavat tässä rahastossa, vaan rahaston koostumus määräytyy sen seuraaman markkinaindeksin mukaan.
Mahdollisuus alisuoriutumiseen tietyissä markkinaolosuhteissa: Passiiviset indeksirahastot voivat tuottaa huonommin kuin markkinat joissakin markkinaolosuhteissa, esimerkiksi silloin, kun tietty sektori tai toimiala on vaikeuksissa. Tämä voi olla erityisen ilmeistä laskusuhdanteen aikana, kun koko markkina laskee. Passiivisten indeksisijoittajien salkun arvo voi näissä tilanteissa laskea markkinoiden mukana.
Kaiken kaikkiaan, vaikka passiivinen indeksisijoittaminen tarjoaa monia etuja, sijoittajien on tärkeää olla tietoisia sen haittapuolista ja määrittää, onko se paras strategia heidän taloudellisten tavoitteidensa kannalta.
Johtopäätös
Passiivinen indeksisijoittaminen on strategia, jossa sijoitetaan hajautettuun arvopaperisalkkuun, joka seuraa tietyn markkinaindeksin kehitystä. Passiivinen indeksisijoittaminen tarjoaa useita etuja, kuten alhaisemmat kustannukset aktiiviseen sijoittamiseen verrattuna, suuremman hajautuksen ja riskien pienentämisen sekä mahdollisuuden korkeampiin tuottoihin pitkällä aikavälillä. Passiivisella indeksisijoittamisella on kuitenkin myös joitakin rajoituksia, kuten rajallinen kyky tuottaa markkinoita paremmin, yksittäisten sijoitusten valvonnan puute rahaston sisällä ja mahdollinen alisuoriutuminen tietyissä markkinaolosuhteissa.
Passiivisten indeksirahastojen sisällyttämiseksi sijoitussalkkuun sijoittajat voivat ottaa huomioon yleiset sijoitustavoitteensa, riskinsietokykynsä ja aikahorisontinsa. Voi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa osa sijoitussalkusta passiivisiin indeksirahastoihin erityisesti pitkäaikaisissa sijoituksissa tai sijoittajille, jotka etsivät edullista ja hajautettua lähestymistapaa sijoittamiseen. On myös tärkeää tarkastella rahaston seuraamaa indeksiä sekä rahaston kulusuhdetta ja muita maksuja, jotta voidaan varmistaa, että rahasto vastaa sijoittajan tavoitteita.
Vastaa