ETF vai rahasto vuonna 2023?

ETF vs indeksirahasto: Kuinka valita paras sijoitusvaihtoehto?

Sijoittamisessa on tärkeää ymmärtää eri vaihtoehtoja, jotta voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Tämän takia on tärkeää harkita huolellisesti, minkä polun valitset sijoitusmatkallasi. Kaksi suosittua vaihtoehtoa pitkäaikaiseen sijoittamiseen ovat pörssinoteeratut rahastot (ETF) ja indeksirahastot. Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi näiden välineiden keskeisiä eroja.

ETF:t ja indeksirahastot tarjoavat erilaisia sijoitusvaihtoehtoja, ja molemmilla on omat etunsa ja haittansa.

Mikä on ETF?

Ennen kuin vertaamme ETF:iä muihin indeksirahastoihin, määritellään ensin, mikä ETF on.

ETF:t ovat rahastoja, jotka kattavat laajan valikoiman sijoitusomaisuutta, kuten osakkeita, joukkovelkakirjarahastoja, rahamarkkinarahastoja ja sekarahastoja.

Kun ostat ETF:n, ostat pienen osan kaikista ETF:n omistamista arvopapereista. ETF:n osakkeiden arvo määräytyy sen kohde-etuuden arvon mukaan, joka voi vaihdella markkinaolosuhteiden mukaan.

ETF-rahastoja hallinnoivat sijoitusyhtiöt, jotka ovat vastuussa ETF:n muodostavien arvopapereiden valinnasta sekä niiden ostamisesta ja myymisestä tarpeen mukaan ETF:n salkun ylläpitämiseksi. ETF:n tarjoaja määrittää myös ETF:n kulusuhteen, joka on prosenttiosuus ETF:n varoista, joka käytetään sen toimintakulujen kattamiseen.

Mikä on indeksirahasto?

Mitä eroa on ETF:ien ja passiivisten indeksirahastojen välillä?

Passiiviset indeksirahastot ovat sijoitusvälineitä, jotka seuraavat tietyn markkinaindeksin, kuten S&P 500:n, kehitystä. Näitä rahastoja pidetään “passiivisina”, koska ne eivät pyri tuottamaan seurattavaa markkinaindeksiä paremmin, vaan ne pyrkivät pikemminkin jäljittelemään indeksin tuottoa pitämällä hallussaan kaikkia indeksin arvopapereita samassa suhteessa kuin indeksi.

Passiiviset indeksirahastot eroavat tavallisista pörssinoteeratuista rahastoista (ETF) muun muassa siten, että niitä ei ole listattu pörssissä. Tämä tarkoittaa, että passiivisen indeksirahaston osuuksia ei voi ostaa tai myydä samalla tavalla kuin osakkeen tai ETF:n osuuksia. Sen sijaan sinun on ostettava passiivisen indeksirahaston osuudet suoraan rahastoyhtiöltä.

Kumpi näistä pitäisi sitten valita?

Suomessa ETF-rahastot ovat myös yleensä edullisempia kuin indeksirahastot. Kuten muissakin maissa, tämä johtuu siitä, että ETF-rahastot ovat passiivisesti hallinnoituja ja pyrkivät jäljittelemään tietyn vertailuindeksin kehitystä. Tämä passiivinen hallinnointitapa auttaa pitämään ETF:ien kustannukset alhaisina.

Suomessa on monia ETF-rahastoja, joiden kulusuhde on alhainen. Esimerkiksi Nordea 1 S&P 500 UCITS ETF:n kulusuhde on vain 0,07 %. Nordea 1 MSCI World UCITS ETF:n kulusuhde on 0,15 %. Molemmat ETF:t seuraavat tunnettuja vertailuindeksejä ja tarjoavat sijoittajille altistumisen monipuoliselle omaisuuslajivalikoimalle alhaisin kustannuksin.

On syytä huomata, että vaikka ETF:t ovat Suomessa yleensä indeksirahastoja edullisempia, näin ei aina ole. Joillakin ETF-rahastoilla, erityisesti niillä, jotka seuraavat erikoistuneempia tai kapeampia markkinoita, voi olla korkeampi kulusuhde kuin vastaavilla indeksirahastoilla. Kuten minkä tahansa sijoituksen kohdalla, on tärkeää tehdä huolellinen selvitys ja vertailla eri rahastojen kustannuksia ennen päätöksen tekemistä.

Korkeat palkkiot vaikuttavat tuottoihin

Indeksirahastojen yksi mahdollinen haittapuoli on se, että ne voivat syödä suuremman osan mahdollisista voitoistasi korkeiden palkkioiden vuoksi. Tämä johtuu siitä, että indeksirahastojen kulusuhde on usein korkeampi kuin pörssinoteerattujen rahastojen (ETF), jotka ovat myös passiivisesti hallinnoituja sijoitusvälineitä, jotka seuraavat tiettyä indeksiä tai vertailuindeksiä.

Kulusuhde on maksu, joka peritään sijoittajilta jatkuvasti rahaston hallinnointikustannusten kattamiseksi. Nämä palkkiot voivat heikentää mahdollisia voittojasi erityisesti pitkällä aikavälillä.

Tässä on esimerkkilaskelma, joka havainnollistaa, miten korkeat kulut voivat vaikuttaa indeksirahaston tuottoon:

Rahastotyyppi	Palkkio	Sijoitettu summa	Tuotto 10 vuoden jälkeen (oletetaan 8% vuosittainen tuotto)
Indeksirahasto	1%	10 000 €	21 679,84 €
ETF	0,5%	10 000 €	22 385,67 €

Kymmenen vuoden kuluttua indeksirahasto on tuottanut 21 679,84 euroa, kun taas ETF on tuottanut 22 385,67 euroa.

Tässä on esimerkkilaskelma saman indeksirahaston ja ETF:n tuotosta 30 vuoden jälkeen:

Rahasto	Palkkio	Sijoitettu summa	Tuotto 30 vuoden jälkeen (oletetaan 8% vuosittainen tuotto)
Indeksirahasto	1%	10 000 €	105 416,61 €
ETF	0,5%	10 000 €	112 042,49 €

Vaikka molemmat rahastot tuottavat saman vuosituoton, ETF on tuottanut paremmin kuin indeksirahasto sen pienempien kulujen vuoksi.

Indeksirahaston ja ETF:n tuottojen välinen ero on 30 vuoden jälkeen huomattavasti suurempi kuin 10 vuoden jälkeen, mikä johtuu korkoa-korolle ilmiöstä. Tämä osoittaa, miten halvemman rahaston valitsemisella voi olla merkittävä ero pitkällä aikavälillä.

On syytä huomioida, että tämä on vain yksi esimerkki, ja minkä tahansa rahaston todellinen suorituskyky riippuu monista eri tekijöistä, kuten vertailuindeksistä, kulusuhteesta ja markkinaolosuhteista.

Tämä esimerkki kuitenkin havainnollistaa, miten korkeat palkkiot voivat heikentää mahdollisia voittojasi ja miten halvemman rahaston valinnalla voi olla merkitystä pitkällä aikavälillä.

Nämä asiat kannattaa myös huomioida

Hajautus tämä tarkoittaa sijoitusten hajauttamista eri omaisuuseriin riskien vähentämiseksi. ETF-rahastot voivat tarjota paremman hajautuksen, koska ne voivat sisältää useita eri omaisuuseriä yhden rahaston sisällä. Indeksirahastot taas voivat keskittyä tiettyihin markkinoihin tai tiettyyn sektoriin.

Likviditeetti: ETF:t ovat yleensä likvidimpiä kuin indeksirahastot, koska niitä voidaan ostaa ja myydä pörsseissä päivän mittaan. Sen sijaan indeksirahastojen hinnat vahvistetaan yleensä vain kerran päivässä pörssin sulkeutuessa.

Avoimuus: ETF:t ovat yleensä avoimempia kuin indeksirahastot, koska niiden on julkistettava omistuksensa päivittäin. Rahastot voivat sitä vastoin julkaista omistuksensa vain neljännesvuosittain.

Passiivinen vs. aktiivinen hallinta: ETF:iä hallinnoidaan yleensä passiivisesti, mikä tarkoittaa sitä, että ne pyrkivät pikemminkin seuraamaan kohde-etuutena olevan indeksin kehitystä kuin pyrkivät aktiivisesti tuottamaan sitä paremmin. Indeksirahastoja voidaan sitä vastoin hallinnoida aktiivisesti, mikä tarkoittaa, että ne pyrkivät tuottamaan paremmin kuin markkinat käyttämällä rahastonhoitajaa tekemään sijoituspäätöksiä rahaston puolesta.

Mitkä ovat ETF:ien ja indeksirahastojen tärkeimmät erot?

ETF-rahastot ovat yleensä indeksirahastoja edullisempia, koska niissä ei ole ylläpito- tai hallinnointipalkkioita. ETF-rahastojen tuotto on usein vähemmän kohdennettu kuin rahastojen, koska ne sisältävät useita sijoituksia, jotka voivat tasoittaa toistensa riskejä ja tuottoja. ETF-rahastot ovat yleensä likvidimpiä kuin indeksirahastot, koska niitä voidaan ostaa ja myydä pörsseissä päivän mittaan.
Mitkä ovat ETF:ien edut?

Mitkä ovat ETF:ien edut?

ETF:t tarjoavat edullisia sijoitusvaihtoehtoja ja mahdollisuuden sijoittaa monenlaisiin sijoitusomaisuuksiin. ETF:t tarjoavat hajautusta, mikä tarkoittaa sijoitusten hajauttamista useisiin eri varoihin riskien vähentämiseksi. ETF:t ovat yleensä avoimempia kuin indeksirahastot, sillä niiden on julkistettava omistuksensa päivittäin.